You are currently viewing Pitkät on tylsät päivät

Pitkät on tylsät päivät

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:9.12.2013
  • Artikkelia viimeksi muokattu:9.12.2013
  • Artikkelin kategoria:Ajatuksia

Hevonen on luonnostaan tehty kulkemaan ja syömään. Otetaan haukkapalaa suullinen ja maleksitaan taas eteenpäin. Jossain vaiheessa pysähdytään nukkumaan, seisaaltaan. Ja sitten taas sama toistuu. Aktiivisin aika muuten vain puuhailussa lienee varsana, jolloin puuhataan kaikkea muutakin – kuten emän ja lauman muiden hevosten kiusaamista, tökkimistä ja nyppimistä. Osaksi koska opetellaan sosiaalisia taitoja, osaksi uuteen maailmaan tutustumisen takia ja osaksi oppiakseen liikkumaan. mutta välillä varsat puuhailevat omia hölmöyksiään aivan samoista syistä kuin inhimillisemmät kaksijalkaiset nisäkässerkkunsa: koska jokin tuntui juuri sillä hetkellä suunnattoman hyvältä idealta ja koska sen pystyi tekemään. Nuoret oriit jatkavat aktiivista puuhailuaan omissa laumoissaan, välillä selvitetään välejä ja välillä nuoret jullit vain pitävät hauskaa. Tammat… no, ne keskittyvät olennaiseen: syömiseen.

Meillä ponit ovat tällä hetkellä hiekkatarhassa. Virikkeet rajoittuvat siis toistensa kiusaamiseen, koivunoksien riipimiseen ja mitä sitten ihmiset ehtivät niiden kanssa puuhailemaan. Lyhyet päivät rajoittavat ihmisaspektia turhan paljonkin. Hiekkatarha on jotakuinkin 350 m2, joten se riittää kahdelle ponille oleiluun ja jopa pieniin vauhdikkaampiin pätkiin, mutta ei siellä mitään tehokkaampia energiapurskeita tyhjennetä. Koska näyttää siltä, että talvi ja pakkanen tuli tänne eteläänkin, niin parivaljakon voi varmaan pian päästää niittymäisempiin olosuhteisiin aika paljonkin isompaan tarhaan. Aika kuuluu jonkun verran paremmin, kun voi raiskata muutaman koivun, kuusen alun ja leikkiä poroa kaivaen pujot ja muut paskaruohot ylös.

En tiedä hevosihmisten ajattelumaailmaa, enkä rehellisesti sanottuna hevostenkaan, mutta koiraihmisen silmin poneillamme saattaa olla jopa tylsää. Ehkä tässä on painolastina selvä asenneongelma. Tiedän, että koirille tarha on säilytyspaikka, eikä tarha liikuta koiraa. Sisäkoiratkin ovat tajuttomuuden tilassa suurimman osan päivästä, enkä silti murehdi niiden tylsyyttä. ne pääsevät kuitenkin aika ajoin lenkille, ja niille riittää toiminnaksi jo se, että ihminen tekee jotain. Samahan koskee hevosiakin. Ihminen puuhailee niiden kanssa aika ajoin, ne puuhailevat keskenään aika ajoin ja väliajat ne ottavat hupinsa ihmettelemällä ohikulkevia autoja tai naapurin rouvaa postinhakumatkallaan. Ja ovat välillä tajuttomuuden tilassa, aivan kuten koiratkin.

Vanhat joulukuuset ovat kuulemma hevosista kivaa, ja niille joulu koittaakin Nuutin aikoihin kun kuivuneet kuusenrungot poistetaan sisätiloista. Minä ratkaisin tuon hieman etukäteen varastamalla naapurin metsästä pienen näreen. Ronja sen söi, eikä kaluttu runko kiinnostanut enää kumpaakaan. Sen sijaan kiinnostaa esimerkiksi Minnan talikko, varsinkin Aapon mielestä se on mielenkiintoinen kapistus. Hassua, minun talikkoni saa olla rauhassa. Minulta sen sijaan yritetään ryöstää kaikki muut työkalut, Aapon toimesta. Kottikärryt ovat kiva keksintö, koska niitä voi yrittää kaataa tai niihin voi yrittää istua. Siis Aapon mielestä. Ronja tyytyy katsomaan sivusta paheksuvan näköisenä.

Ponit siis touhuavat jos niille vain antaa mahdollisuuden.

Hevosten lelut ovat päättömän kalliita. Hieman halvemmalla pääsee kun hiukan soveltaa. Venepollari on Biltemassa aika paljon halvempi kuin täysin samanlainen hevosten pallo erikoisliikkeessä.

[pullquote]Jos haluat ostaa (positiivisen) arvostelun, niin sen verran varoituksen sanaa, että olen korruptoitavissa, mutta en halvalla.[/pullquote]

Jos joku kauppias haluaa ehdottomasti kokeiluttaa meillä hevos(ja koira)tuotteitaan niin, että ne näkyvät tässä erinomaisen suositussa hevosblogissa, niin olen täysin altis ehdotuksille.

Törmäsin naamakirjassa hevosten aktivointileluihin. Ensimmäinen reaktioni oli täydellinen vastahanka, joka perustuu aivan täysin koirien kongien ja muun aktivointisälän rankkaan väärinkäyttöön, jolla ei saada aikaiseksi muuta kuin ruokanirsoja hermoheikkoja otuksia, jotka ovat täysin kykenemättömiä rauhoittumaan hetkeksikään. Hevosilla moinen riski lienee minimaalinen. Virikepalloa myy ainakin Päivölän tila 47 euron hintaan, kaipa moista muutkin myyvät.

Ja taas kerran pakollinen disclaimer: minulla ei ole Päivölään mitään suhteita, en tiedä tuotteesta ja tämä on täällä ainoastaan yhtenä naamakirjasta löydettynä esimerkkinä.

palloVirikepallo on monisivuinen ruualla täytettävä juttu. Hevosen lienee tarkoitus pyöritellä sitä ja yrittää saada makupaloja ulos. Läpimittaa on 27 senttiä, joten se ei ole suurensuuri. En tiedä onko se etu vai ei. Yksi reikä täyttämistä varten, ja eiköhän tyhjennys ole tarkoitus tehdä samasta reiästä. Taaskaan en tiedä, mutta ilmeisesti ruuan kuuluu varista reiästä pihalle kun pallo potkitaan ja tökitään.

Minua hiukan mietitytti muovin kestävyys. Riittääkö lujuus kun hevonen tempaisee hokkikengillä päälle -20 pakkasella? Vai käykö kuten entiselle ravurille, joka otti laukkatuomion koska sattui astumaan kanadanhanhen läpi. Tosin polyetyleenillä on vahva iskun- ja pakkasenkestävyys.

Mainosteksteissä oli hauska kohta: muoto on patentoitu. Kyllä tuota muotoa on käytetty jo kautta maailman sivun eri yhteyksissä. Hiukan samaa kuin joku ottaisi ja patentoisi pallon.

Tuo ei välttämättä toimi meillä. Mietin vaan mitä seuraa kun moinen heitetään kahden ponin väliin ja sanotaan, että se on ruokaa täynnä ja nyt olisi aika aktivoitua. Muuttuisiko aktivoituminen aivojumpasta futiksen kautta australian rules/rugby-viritykseksi?

Meillä ei ole imppaaminen ja muut stereotyyppiset häkkiminkkikäyttäytymiset ongelma. Moisia ei ole. Toivon mukaan ei koskaan tulekaan, enkä usko että meidän tyylillä olisi edes riskiä. Mutta pakkomielteisille tuon kaltainen, tai mikä tahansa muu, lelu varmasti puoltaa paikkaansa. Tosin ilkeän skeptisesti voisi myös ajatella, että jos hevosten tylsyys ja turhautuminen on päästetty niin pitkälle, että on syntynyt kroonista sijaiskäyttäytymistä, niin ei sitä enää yhdellä tai kahdella aktivointilelulla korjata – koska jos tylsyyttä ei ole aikaisemmin korjattu, niin miksi nähtäisiin myöhemminkään vaivaa. Toki tiedän, että maailma ei ole noin mustavalkoinen, hevosissakin on eroja ja imppaaja7kutoja/virkkaaja/matontekijä on saattanut siirtyä uuden omistajan harteille, joka tekee kaikkensa muuttaakseen käytöksen takaisin normaaliksi – ja heille varmasti moinen onkin enemmän suunnattu.

Meillä on greyhound racingin takia käsiviehe taloudessa (jos et tiedä mikä on käsiviehe, niin kysy kommenteissa). Voisikohan moinen toimia? Ainakin tämän videon perusteella kyllä:

 

Mutta pallo tietysti hauskempi on:

 

Kyllä, minun pitäisi selvittää kuinka aikuisemmat hevoset leikkivät. Mutta varsat ovat paljon söpömpiä.

Liittyvät kuvat: