Kun kysyy jotain turuilla ja toreilla, niin vastaukset riippuvat kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että haluaako joku vastata. Aina ei haluta ja syy on useimmiten silloin siinä, että kysymyksen asettelu on valmiiksi poleeminen. Silloin voidaan tietysti ihmetellä, että onko alunperinkään ollut aitoa tarvetta ratkaista jotain vai piilottaa julkilausuma kysymykseen.
Hevosella luvaton lääkitys aiheuttaa elinikäisen teuraskiellon ja luvan käyttää mitä tahansa lääkettä.
28.9.2016 Hesari julkaisi artikkelin, joka käsitteli niin vanhaa ja tuttua aihetta, kuin ihmisten kyvyttömyyttä edes peruskäyttäytymiseen somessa. Tällä kertaa aihe oli vain tuotu ratsastusurheilun rajoihin, mutta asia itsessäänhän ei ole mitenkään kilparatsastuksen ikioma. Se on ”vain” yksi ilmentymä monien muiden tapausten joukossa. En linkitä artikkelia, koska se on maksumuurin takana. Löytynee kuitenkin kun penkoo hevosfoorumeita – samalla löytää sitä paskaa, josta juttu on kummunnut.
Linkkivinkki: Meidän mäen monin poni - Aapo Minna aloitti oman bloginsa Aaposta ja omasta projektistaan. Odotustilanne olihan ennen ponin saapumista pihaan, että se on jonkinlainen Rintintinin, Lassien ja Uljaan Mustan sekoitus, jolla pystyy päivästä yksi alkaen ratsastamaan tukka hulmuten (kypärällä toki) pitkin poikin maita ja mantuja. Kaupan päälle se osaisi ratkoa korkeamman asteen yhtälöitä ja kertoa X:n arvon sekä kaviolla koputtamalla että hirnumalla. Arkitodellisuus olikin, että kyseessä on ihan tavallinen omapäinen nelivuotias ruunavarsa, josta on tehtävä odotusten mukainen hevonen - itse väittäisin jopa dominoivaksi tapaukseksi. Blogi siis kertoo Minnan tiestä ruusunpunaisista odotuksista jonkun punasävyn todellisuuteen.
