Hevonen syö omia jätöksiään. Yleensä omistava porras herää siinä vaiheessa ja alkaa seuraamaan kavioeläintään hieman tarkemmin. Eläimillä ulosteiden syöminen, koprofagia, ei ole poikkeuksellista ja osalla, kuten vaikka koirilla, se on jopa tyypillistä. Hevosilla ulosteiden syöminen taasen voi kertoa ongelmista, joihin on puututtava. Ero koiran ja hevosen välillä koprofagian suhteen tulee niiden erilaisesta ruuansulatuksesta.
Hevosten ruokinnan, oikeammin sen suunnittelun, kulmakivi on heinäanalyysi. Jos sitä ei ole, niin ainoa työkalu on omat silmät painon suhteen ja arvaukset, jotka voivat olla valistuneita tai sitten puhtaasti lonkalta vedettyjä. Kun tähän ynnätään yleinen väite, että tavallinen koti/harrastehevonen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin heinää riittävästi, suolaa ja jotain määrittelemätöntä mineraalilisää, niin herää kysymys, että tarvitaanko analyysiä aidosti mihinkään. Kerron kerettiläisen näkemyksen: melkoinen osa ei tarvitsekaan, erinäisistä syistä, ja he jotka tarvitsisivat, eivät välttämättä saa sitä mistä olisi hyötyä.
