Eilen tuumasin, että onni on nuori ruuna, joka on vihdoin oppinut käyttämään pilttuunsa yhtä syrjää vessana. Siivoaminen on kohtuullisen sapettavaa, kun sonnitaan sinne sun tänne koko boksin pinta-ala kattaen, sitten stepataan hiukan ja lopuksi piehtaroidaan kaikki pieneksi mujuksi. Talikolla menee aikaa kun yrittää siilata puruja ja kuivittaminen alkaa muuttua kahdellakin kopukalla jonkinlaiseksi menoeräksi, jos aina joutuu dumppaamaan puolikkaan kottikärryllisen. Kun ensimmäisen kerran aamutallin tekemisen saakin laskea minuuteissa eikä tunneissa, niin tulee olo, että pärjäisi useammankin kanssa.
Mutta varsinainen onni on kuitenkin näämmä tamma. Ruunat ovat hauskempia, vaikka rehellisyyden nimissä on sanottava, että seurusteleva luonne Ronjakin oli. Paino nimenomaan sanalla oli, sillä Ronjasta tuli huomattavasti totisempi Aapon saapumisen jälkeen. Ehkä se oli vain muutoksen tuomaa stressiä ja tammarukka luuli, että joutuu nyt kantamaan kaikki maailman murheet omilla hartioillaan – tai selässään – tai sitten ongelma on noin kahden yhteiselo. On se jo rauhoittunut, mutta edelleenkin Aapo kyörää paikoin turhaan. Puhdasta hetkittäin ilmenevää ruoka-aggressiota pääosin.
Kuvassa on Ronjan purut. Se on viimeksi kuivitettu… olisikohan viikko sitten. Edelleen irtonaista, ei ole suuremmin muuttunut pölyksi eikä ole tummunut. Moista on lähes ilo siivota. Tammamaiseen tapaan se käyttää vessanaan ruokapaikasta kauimmaista nurkkaa, johon se peruuttaa takapäänsä.
Vielä kun hiukan saisi purun määrää hiukan vähemmäksi kotikärryissä kahden boksin jälkeen, niin olisin tyytyväinen. Mutta tuo on määrä, joka on tullut öisten syöminkien jälkeen. Todellisuudessahan kyse on tavarasta, joka on syöty puolestatoista päivästä yli kahteen päivään sitten, joten yölliset syömingit oli vain kielikuva. Koiraihmiselle on hieman vaikea tottua hevosen 35-54 tunnin ruuansulatukseen. Pitkä ruuansulatus on myös syy siihen miksi hevonen reagoi vatsallaan viiveellä ja syitä mahdolliseen löysyyteen (ripuli on eri asia) täytyykin miettiä kauempaa kuin edellisestä ruokinnasta.
Mutta laitetaanpa syylliset näytille, ettei mene ihan puhtaaksi paskanjauhamiseksi
Koirat ovat muuten paljon otollisempia kuvattavia. Nuo vain töllöttävät. No, on minulla koiristakin vastaavia kunhan-seistään-ja-ihmetellään otoksia.
Liittyvät kuvat:
