Omassa ratsastuksessa videosta on ollut paljon hyötyä. Selvittää missä on vikaa, vaikka ei autakaan ratkaisun toteuttamisessa. Ongelma on vain siinä, että täytyisi aina olla joku kuvaamassa. Mietin action-kameraa jossain vaiheessa, mutta eihän se mitään auta. Hevosen keikkuva pää ja vaihtuvvat maisemat ovat ihan viihdyttäviä, kerran tai kaksi. Mutta ei se ryhdistä tai jalkojen asennosta paljoakaan kerro.
Kokemus kertyy ajan myötä. Nyt on historiaa hevosen omistajana (huomaa: hevonen, ei poni; perheen väsynyt inside-joke) kokonainen päivä. Tai oikeammin kolmatta päivää tätä kirjoitettaessa, mutta aika on suhteellinen käsite. Kun polle muutti 16.6. aamupäivällä, niin day 1 on silloin 18.6. aamulla, koska takana on yksi täysi päivä. Ei pelkoa – maanantaihin mennessä sekoan laskuissa.
Olimme kesäkuun 12. ja 13. käymässä Launosten kartanolla ihmettelemässä meille uutta hevosharrastusta. Western on tuttua juutuubin tarjonnasta, mutta nyt pääsimme tutustumaan enemmän working-tyyliin. Tai johonkin. Googlettakaa, jos kaipaatte oikeita lajinimiä, en minä niitä muista.
Piipahdettiin hevosmessuilla Tampereella. Kaipa sillä oma erinomainen nimikin on, mutta livahti ohi silmien. Ollaan aikaisemmin käyty Helsingissä, mutta PetExpo plus hevospuoli on kärsinyt pahaa inflaatiota. Ehkä Helsingin messukeskus on ylihinnoitellut itsensä, en tiedä, mutta tavarapuolen näyttelyasettajien määrä on ollut kehnoa, ja tavaran tarjonta vielä huonompaa.
Meilllä tapahtuu tontilla, vai tilako tänä on, jatkuvia aluetilaloukkauksia. Ei pienintäkään kunnioitusta rajoja kohtaan. Kyyhkyt lentelee ihan miten sattuu meidän pellon yli, ja nykyään näkyy rusakonkin jälkiä. Pari peuraa käy aika ajoin kurkkimassa, mutta tontin (tilan?) kiertävä verkkoaita on pitänyt ne poissa. Ainakin vielä. Olen jättänyt niille kaikille ultimaatumin: vuoden päästä syön ne. Peura saanee odottaa ainakin vuoteen 2016 asti, ja luultavasti Suomen holhousmentaliteetti ja typerän rajoittunut jokamiehenoikeusten vesittäminen antavat niille meidän osalta jatkoaikaa hamaan tulevaisuuteen. Kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin että Minna sai joululahjaksi taljajousen. Sellaisen metsästyskäyttöön sopivan. Hänelle oli vinkattu, että jousiammunta saattaisi olla tarpeeksi zeniä romuna olevalle rangalle. Kaipa jokin merkitys olisi myös ampuma-asennollakin. En ostanut kilpajousta, en katkonut katajaa, vaan ostin laillisen voimakkaan tappoaseen. Siis sen taljajousen. Olen aina halunnut metsästää. Se ei vaan kaupunkilaiselta oikein onnistu. Varsinkin kun tuttavapiirikin viihtyi siihen maailmanaikaan paremmin Turun juottoloissa kuin sorsia tai pupuja väijymässä. Iloisella 80-luvulla tiesin pari,…
Ubuntu One asennus kaatui. Onnistui sentään kolmannella kerralla. Olen asentanut... no, aika monta erilaista linux-distroa, eikä se ole koskaan onnistunut kertalaakista. Pingviinifanittajien mukaan se johtuu kuulemma rikkinäisestä raudasta. Aika hassua, että sitä rikkonaisuutta ei mistään muualta kuitenkaan koskaan löydy. Päivitysten jälkeen oli tehtävä buutti, asia josta win-maailmalle irvaillaan. No, onneksi uptime ei ollut kummoinenkaan siinä vaiheessa. Koska näistä poistetaan idioottimainen "jos asennat, niin poista ensin" kehoite? Poistaisi itse, pirustako minä tiedän missä ne luuraavat. Kyseessä on toiminto. jonka kaikki muut käyttikset osaavat ilman sen kummempia. Osa II jää lyhyeksi. Linux ei edelleenkään tarjoa muuta kuin säätöä ja keskeneräisiä tuotteita, jos aikoo tehdä jotain tuottavaa. Minä tarvitsen valokuville toimivan RAW-konvertterin sekä kuvien käpristelyohjelman. GIMP ei ole sellainen. Ei löydy myöskään käyttökelpoista taittosoftaa ja epubeja olisi pitänyt tehdä käsin. Toimisto-ohjelmien tarjonta on edelleen samaa open officea, libreä jne. jotka bugittavat aina tilanteissa, jossa moista ei saisi olla, Videoeditointia linuxilla? Please... Canonin printteri…
Tämä video ei saatesanoja kaipaa https://www.youtube.com/watch?v=oHhKo0m312o Loppukaneetiksikin riittänee, että siitä vaan perässä...
Uusi ratsastusvuosi, uudet kujeet. Tai sitten ei. Yllätys oli suuri, kun tallilla ei vastassa ollutkaan sellainen ruskea ruuna, vaan harmaa. Kevättä pukkaa ja sen huomaa. Ruunareipas oli piehtaroinut urakalla savessa ja oli sen näköinen. Minulla meni tunnin verran aikaa ja kolme tupakkaa ennen kuin se oli harjattu taas hevosen oloiseksi. Siis nimenomaan oloiseksi. Sillä karvanlähdöllä se näytti siltikin enemmän kapiselta ketulta kuin suomen putelta, Mutta en tiedä kummasta löytyy enemmän savipölyä – minun keuhkoistani vai karsinan lattialta. Selkään kuitenkin pääsin.
Aika ajoin kysellään jonkin mineraali- ja vitamiinituotteen perään, jossa saisi yhdestä purkista kaiken mahdollisen. Jos ja kun täytyy tasapainottaa ruokintaa, niin purkkirumba hirvittää. On olemassa yksi syy siihen miksi toimivaa monivitamiini- tai -mineraalivalmistetta ei ole markkinoilla. Määrät ovat niin erilaisia. Jos yhtä tarvitaan grammatolkulla ja toista murunen, niin niitä ei saada sekaisin. Ja jos yhtä tarvittaisiinkin enemmän kuin toista, niin säätö ei onnistu. Tuossa tulikin jo kaksi syytä, mutta idea lienee silti selvä. Mutta nyt tuli apu ongelmaan. Markkinoilla on tuote, joka antaa kaikki tarvittavat tärkeimmät mineraalit ja vitamiinit yhdestä ja samasta purkista. Ja aina oikean määrän. Eikä tässä vielä kaikki. Kaupan päälle saadaan välttämättömiä rasva- sekä aminohappoja. Sekä tietysti entsyymejä.
Jackrussell Wilma on jo jonkin aikaakin ollut tallihommissa mukana. Mitä iloa on pitää russelia ja poneja, jos niitä ei voi pitää samoissa tiloissa. Se hyörii ja pyörii jaloissa sekä kavioissa, eikä siihen kukaan kiinnitä mitään huomiota. Juoksentelee hevosten alta, etsii hiiriä ja parantelee oman suolistonsa bakteerikantaa lantakikkareilla.
