Minä tiedän paljonkin koirien treenamisesta. Huomattavan paljon voimasta ja anaerobisesta osuudesta, sekä melkoisesti kestävyydestä ja aerobisesta työstä. Olen saarnannut vuosia koiramaailmassa elektrolyyttien tärkeydestä, kuinka oleellisesta on kunnollinen palauttaminen ja miten suunnattoman tärkeää on lepo – miten rytmitetään työ ja tauko.
Sauvakävelyä joskus naureskellaan, mutta sillä saa ihmeesti tehoa ja vauhtia lisää. Tekniikka täytyy kuitenkin ensin osata.
Sanoinko edellisessä postauksessa, että paikat eivät tulleet ratsastamisesta kipeiksi? Mainitsinko myös, että omalle lihaskunnolle olisi tehtävä jotain? No, nyt tein jotain, ja reidet ovat hapoilla sekä enteilevät jäykkää kävelemistä huomenna. Aikoinaan minua käskettiin tasapainon takia käyttämään jumppapalloa. Nyt sama kidutusvehje kaivettiin esille, ja rääkki alkoi.
Nyt on sitten ruotoa väännetty ja runnottu – kiitos vaan Päivi. Mutta rehellisesti sanottuna – ei se kivalta tuntunut. Suurin osa väännöistä ja venytyksistä tuntui siltä, että paikat murtuisivat ja irtoisivat. Älkää ymmärtäkö väärin. Se sattui toki paikoin, mutta ei tietenkään mitenkään ylipääsemättömästi. Liikkeitä ei siis tehty ns. yli rajojen. Tämä sivuhuomautuksena vain siksi, ettei joku kuvittele, että käsittelyn teki puoskari ja aiheutettiin kivun myötä enemmän haittaa kuin hyötyä. Enemmänkin maininnat tuskasta ja hammastenkiristelystä kuuluvat akselille miehet ja miesten nautinto kivusta. Kuten kotona todettiin – pidä suusi kiinni iso mies, äläkä vingu turhasta. En vingukaan, burana on keksitty
Olen pariin kertaan (vain, tiedän sen) jumpannut itseäni ja yrittänyt saada lantion liikkuvuutta lisää. Niin kauan kun en saa painoa siirrettyä oikealle istuinluulle, niin ratsastaminen ei tule kehittymään. Voi olla, että vain selittelen ja olen löytänyt omalle lahjattomuudelleni vain tekosyyn – kuten eräs foorumipersoona katsoi tarpeelliseksi minulle kertoa – mutta SI-nivelen/ristiluun ongelmat ovat ensimmäinen selvä syy, jonka olen löytänyt tasapaino-ongelmilleni. Siis selvä konkreettinen ongelma. Joten keskityn siihen kunnes löytyy seuraava.
Ratsastuksessa hevosen hallinta ja ohjailu tapahtuu huomattavan paljon pohkeilla ja miten painoaan siirtelee satulassa. Tarvitaan siis reisi- sekä vatsalihaksia, ja vatsakaan ei toimi ilman selkälihaksia. Liikettä pitäisi vielä myötäillä, joten jonkinlaista liikkuvuutta tarvittaisiin niin lantioon kuin myös hartian seudulle. Jos liikkuminen on rajoittunut enemmältikin sohvalla mukavamman asennon löytämiseen (kuten minulla) ja verryttely sekä venyttely tarkoittaa FB- ja twitter-päivitysten naputtelua (kuten minulla), niin hevosen selässä tulee taatusti vaikeuksia (kuten minulla).
https://twitter.com/Jagster_/status/326315748563767296 https://twitter.com/Jagster_/status/322999308360228865
