Syksy on hevoskauppojen sesonkiaikaa. kavioeläinten laidunkausi loppuu ja huomataan, että tallipaikkoja onkin rajallisesti. Osa lähtee uusiin osoitteisiin kalliimmalla, osa halvemmalla ja muutama ei lähde mihinkään, kun myyjä ei aidosti haluakaan myydä. Välillä hevonen löytää oikean omistajan, vaikka tokikaan se ex-omistajakaan ei väärä ole – hänellä ei vaan ole aikaa tai resursseja kaikille. Eläinten myynnin ja oston perusperiaatteita.
Olen koirahommissani ihmetellyt aina kysymyksiä aiheesta paljonko annan ruokaa. Minusta se on melkoisen omituinen pulma. Ruokaahan annetaan juuri sopivasti niin, että koira liho eikä laihdu, vaan on sopiva. Aloittaa määrästä X ja muuttaa sitten tarpeen mukaan riippuen mihin koiran paino alkaa muuttumaan. Nyt jouduin itse ponien kanssa vastaavaan tilanteeseen. En tiedä paljonko ruokaa on hevosille paljon. Terveellinen muistutus aiheesta miten vaikeaa on lähteä liikkeelle, jos auttavatkin perustiedot uupuvat.
Vanhoille tutuille ei ole mitään uutta siinä, että edeltävä hevostietämykseni oli nolla – joten tämä lienee triviaalia tietoa vain uudemmille blogiin eksyneille. Ennen 2013 tammikuuta tuntemukseni hevosista rajoittui maksuaistin puolelle, hyvin suolattu savuhevonen on hyvää leivän päällä. Kun aloitin ratsastamisen, niin jouduin opettelemaan täysin uusia asioita, mutta mielenkiinto rajoittui vain ratsastamiseen tekniikkana, ei varsinaisesti hevosiin. Sitten tuli Ronja, ja alkoi perusasioiden opettelu. Loppumaton teorian metsästys, sekä ihan arjen askareiden opettelu.
Tämä on Ronja. Ronja on 11v ja tamma. Säkäkorkeus huimat hiukan yli metrin, mutta Ronjaa ei saa kiusata siitä. Se ei johdu siitä, että Ronja olisi jotenkin vajaa. Ronjan kuuluu olla tuollainen, koska Ronja on shetlanninponi. Ronjalla on liinatukka ja se näyttää muutenkin hiukan suokilta – paitsi että on tynnyri.
Meillä on siis paksu ja oikein hemmetin ahne shettis. Tai on on hieman asioiden edelle menemistä, koska Ronja on vasta maksettu, mutta ei vielä noudettu. Muutto tapahtunee tällä viikolla ja vasta sitten aidosti tiedetään mitä tulikaan hankittua. Mutta nopean tapaamisen suhteen kyseessä on ihan kelpo poni, joka on ainakin tottunut ihmisiin – eri kokoisiin, ikäisiin, värisiin ja sukupuolisiin. Pitäisi kestää painoa selässä ja kuormaa takana. Muut ostaa mönkkärin, meille tulee ajolle opetettu poni.
Odottelen, että kello kipittäisi eteenpäin ja päästäisiin lähtemään ratsastustunnille. Joten jotta välttäisin hyödylliset puuhat, niin kirjoitellaanpa itselleni kertaukseksi ja mahdollisille muille aloittelijoille googleavuksi teoriaa aiheesta miten laukka nostetaan käytännössä. Juu, tuossa on ristiriita, varsinkin kun oma menestys teorian toteuttamisessa käytännössä ei ole ollut ihan puhdas menestystarina. Lohduttavaa on se, että suurimmalla osalla aloittelijoista on samat ongelman – ja aina välillä kokeneemmillakin jos alle sopii sopiva, tai enemmänkin sopimaton, hevonen.
