Meillä koirat treenaa nopeutta suoran vedoilla. Palautusta sen verran mitä alkuun kävely kestää, ja sitten uusi veto. Jos se toimii koirilla, niin se toimii hevosillakin – joten Aapon kanssa sitten varmaan treenataan Kentucky Derbyyn, vai missä se yhden leffan seepra voittikaan laukkakisat parin paarman tai minkä lie perskärpäsen avustuksella.
Oikeammin Minna taitaa laukkapätkillä – paitsi tyydyttää nuoren ruunan liikunnan halua – niin ottaa siltä pois turhaa intoa olla keskittymättä ratsastuksen alkeisiin.
Muistatteko tämän kuva:
Aapolla on hieno pallo, joka oli hyvin nopeasti entinen pallo. Mutta huomatkaa takapään korkeus – myyntikuvassa sillä oli täysin suora selkä.
Ja nyt:
(Aapon hienolla pipolle ei saa nauraa, koitettiin josko Ronjan huuto ei häiritsisi niin paljon)
Kuva ei tee täyttä oikeutta, mutta paljastaa surkea/hyvän/olevan (valitse haluamasi vaihtoehto) tilanteen: Aapo kasvaa edelleen. Tasaisella ja ilman satulaa sen näkee hyvin – poika on reippaat viisi senttiä takakorkea. Minna saa tätä vauhtia ponin sijaan itselleen hevosen.
Mutta ei unohdeta Ronjaa, ettei sille tule paha mieli.
Mutta se tärkein. Aapo treenaa:
