Rehukupla

Minä tiedän melkoisesti koirien ruokkinnasta ja ravitsemuksesta. Ihan pahuksen paljon, jos rehellisiä ollaan. Olen kovan luokan ammattilainen sillä alalla, enkä todellakaan häpeä sitä. Mutta hevosten syömisistä en paljoakaan tiedä. Jos jollakulla ei ole vielä tiedossa, niin kerrataan olemassaoleva fakta: minun hevoskokemukseni on huomattavan ohut. Mutta kun osaa idealtaan samaa alaa, niin perusteiden oppimiseen ei tarvitse tuhlata aivan päättömästi aikaa – kunhan on sen verran tolkkua mukana, että muistaa eläinlajien erot.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaRehukupla
Read more about the article Käpymato
Käpymato

Käpymato

Kun olin Irlannissa koirien kanssa tekemisissä, niin kehitin einen perverssin kiinnostuksen harvinaisuuksiin suolistoloisien suhteen. Innostus oli suuri aina kun löysi jonkun uuden. Suolinkainen ei kiinnosta ketään. Koirilla ekinokokit olivat mielenkiintoisimpia, varsinkin kun niitä oli kahta eri laatua – sellainen punainen ja sitten sellainen aneemisen valkoinen. Hevosillakin on omat harvinaisuutensa loispuolella, jotka saavat innostumaan. Käpymato on sellainen. Harvinainen, ja aika harmiton.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaKäpymato

Orgaaninen mineraali

Aina kun törmätään johonkin omituiseen ja ristiriitaiseen termiin, kuten vaikkapa orgaaninen mineraali, niin ollaan ns. luonnollisen hoidon tai ruokinnan ääressä. Valitettavasti uskomuspuoli on korvamerkinnyt luonnollisuuden täysin itselleen ja jos pyrkii minkälaiseen luonnollisuuteen tahansa, niin omituiset legendat ovat rasitteena.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaOrgaaninen mineraali

Kuumentaako kaura

Hevosten ruokinta perustuu yleensä korsirehuun, siis heinään, jota täydennetään tarpeen vaatiessa väkirehulla – teollisilla tuotteilla, kauralla tai melassilla – ja kivennäislisillä, joihin myös suolakivi kuuluu. Jos asiaa verrataan koirien ruokintaan, niin kyse on aivan samasta kuin siirtyminen korkeaenergisiin HE-ruokiin (korkea valkuainen ja rasva) tai kananmunien ja rasvalisän käyttö. Kauraa pitäisi siis käyttää silloin kun perusruuan energia ei riitä. Hevosmaailman suhtautuminen kauraan on kuitenkin mielenkiintoisen kaksijakoinen. Sitä halutaan antaa, sitä koetaan tarvittavan, mutta sitä myös pelätään. Kaurahan lisää hevosen energisyyttä, jolloin sen korvien väli ”kuumuu” liikaa ja siitä voi tulla vaikeasti hallittava.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaKuumentaako kaura

Kitkeryyttä ruokatutkimuksista

Tarkennukseksi otsikointiin, että en minä ole kitkerän katkera siitä, että hevosten ravitsemusta on tutkittu. Olen kitkerä, ja katkera, siitä, että en löydä koirille vastaavaa määrää tietoa yhtä helposti. Jo sellainenkin yleisiä raja-arvoja määrittelevä opus kuin NRC:n ruokintasuositukset on kylläkin koirille vapaasti luettavissa web-liittymän kautta – jos ei halua lähes 300 taalaa opuksesta maksaa – mutta hevosten vastaava on vapaasti ladattavissa omalle koneelle joko luvuittain tai koko julkaisuna. Kentucky Equine Researchin (KER) julkaisuja löytyy vaikka kuinka joko suoraan heidän omilta sivuiltaan tai toimittamansa Equinewsin kautta. Ja siihen vielä pubmed ja muu tarjonta kaupan päälle. Tietoa on, paikoin jopa enemmän kuin mitä pystyy omaksumaan.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaKitkeryyttä ruokatutkimuksista

Hevosen ruuansulatus

Kuten arvata saattaa, niin tunnen joltistakin mielenkiintoa hevosen ruokintaa kohtaan. Yksi syy on tietysti yleinen mielenkiintoa asiaa kohtaan, mutta toinen on tietysti kotona oleva poninreuhka; ne ovat kuitenkin ruokintavirheille hevosta alttiimpia. Ravinto on se perusta, jolle kaikki muu rakennetaan alkaen yleisestä terveydestä ja hyvinvoinnista päätyen puhtaaseen suorituskykyyn. Mutta ravitsemuksen ymmärtämisen yksi perusvaatimus on ymmärtää edes pintapuolisesti mitä suun ja peräaukon välillä tapahtuu. Ynnätään siksi perusasiat.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaHevosen ruuansulatus

Perusruokinnan peruspohdintaa

IMG_1099Hevosen ruokkiminen on helppoa. Heitetään heinät eteen kolmasti tai neljästi päivässä, huolehditaan että on vettä ja se oli sitten siinä. Kesällä päästetään laitumelle, eikä tarvitse huolehtia edes heinistä. Minulla ei ole kokemusta eikä tietoa hevosten ruokinnasta ja ravitsemuksesta, mutta kohtuullisen kattava ymmärrys koirien ravinnosta sekä pintapuolisesti jopa ihmisistäkin. Siltä pohjalta minulla on suuria henkisiä estoja hyväksyä moista asennetta. Joten, kuten aina ja kaikessa, niin käytännön kunnollinen toteuttaminen vaatii teorian osaamista (ja ymmärtämistä) eli netti auki, ja siinä välillä yritetään pitää eläin hengissä – silti, taas kerran: hengissä säilyminen ja optimi eivät ole sama asia.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaPerusruokinnan peruspohdintaa

Ratsastus aikuisharrastusko

Kun aloitin ratsastustuntini, niin tunsin itseni hieman omituiseksi. Aikuinen opettelee ratsastamista. Ratsastaminenhan on lasten harrastus, jota muutamat naiset tekevät vielä aikuisiälläkin. Täysikasvuiselle miehelle se on vielä omituisempaa puuhaa, jossa saa äkkiä kaksi leimaa itseensä. Ratsastaminen on neitimäistä, jolloin kyseenalaistetaan seksuaalinen suuntautuminen, tai sitten on hyvin epäilyttävää, koska kaikkihan tietävät, että talleilla ei pyöri kuin ala-asteikäisiä tyttöjä.
(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaRatsastus aikuisharrastusko

Tädit jaksaa krampata

Minulla on taipumusta kramppeihin. Sukuvika kun suksi ei luista, faija oli samanlainen. Vuosia sitten reiden suonenveto oli pop, nykyään todella harvoin – ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Silloin kylläkin sellaisella voimakkuudella, että jos ei ihan itku tule, niin kuitenkin tekisi mieli lyödä ja rikkoa paikkoja. Onneksi ei pääse liikkeelle toteuttamaan moisia mielihaluja, kun koipi huutaa hoosiannaa. Minulla ovat reisikrampit sen verran kovia, että ovat aiheuttaneet muutamankin revähdyksen, ja hiukan lievemmätkin laittavat ontumaan joiksikin päiviksi. Pohje on ollut myös kuvioissa. Sitten valokeilaan pääsivät varpaat. Ärsyttävä, ei tunnu mukavalta vaikka ei olekaan niin kivulias kuin reisi. Niitä tulee edelleenkin silloin tällöin. Nyt on pidempään nautittu nilkasta – niin ulkosyrjästä kuin varsinkin etunilkasta. Toki kämmenen ulkosyrjä, niskan sivu, kylki ja jopa vatsakin muistuttelevat aika ajoin olemassa olostaan. Hyvä että on vaihtelua, ei tule aika pitkäksi.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaTädit jaksaa krampata