Sanoinko edellisessä postauksessa, että paikat eivät tulleet ratsastamisesta kipeiksi? Mainitsinko myös, että omalle lihaskunnolle olisi tehtävä jotain? No, nyt tein jotain, ja reidet ovat hapoilla sekä enteilevät jäykkää kävelemistä huomenna. Aikoinaan minua käskettiin tasapainon takia käyttämään jumppapalloa. Nyt sama kidutusvehje kaivettiin esille, ja rääkki alkoi.
Minun tasapaino-ongelmani ovat jo eräällä tavalla vanhoja uutisia Mies & Hevosvoima blogissa. Kuin myös tee-se-itsediagnoosi, jonka mukaan ongelma on lantiossa. Tosin olen miettinyt, että onko koko ikäni vaivannut tasapaino-ongelma ihan pelkästään lantiosta johtuva, sillä ei tämä uusi vaiva ole. Olen aina inhonnut, jopa pelännyt, korkeita paikkoja ja syy on nimenomaan kehno tasapaino ja horjuminen. Tiedättekö sen rennon Fred Astairenkin esittämän asennon, jossa seistessä toinen jalka on rennosti ristissä toisen yli varpaat maahan? Ei onnistu minulta ilman jatkuvaa työtä. Huono ryhti ja jopa seistessäkin jatkuva horjuminen kuin olisi einen kännissä koko ajan, on lähes tuotemerkkini.
