Jääkiakko on hiano laji

Koko sosiaalinen media on täynnä ihmettelyä ja kiukuttelua Tampereen itsenäisyyspäivän mellakoinnista. Jonkin verran olen törmännyt ymmärtäviin ja positiivisiin kannanottoihinkin. Puhutaan syvien kansanosien kärsimyksen täyttymyksestä ja luokkataistelusta. Jos on hiukankaan ikää, niin tuo retoriikka on tuttua, ja edelleenkin yhtä huttua. Hassuinta tässä on se, että tamperelaiset jaksavat jatkuvasti muistuttaa, että mellakoitsijoista pahimmat olivat muualta kuin Tampereelta. Nyt sitten jännätään, että olivatko ne peräti Nokialta vai ehkä Ylöjärveltä asti – vai joko nekin ovat Tamperetta. Turkulaiset eivät sinne ole tulleet, kun eivät olisi löytäneet perille – Auran rannoilla on Manse leikattu jo aikoja sitten koulukartoista tai mustattu. Minusta asuinpaikat ovat kuitenkin aika toissijaista, koska Turku/Tampere väännöstä huolimatta asuinpaikka ei merkitse mitään. Paitsi ehkä jos asuu Uudessakaupungissa.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaJääkiakko on hiano laji

Pimeää kestää vain hetken

Hevonen on parhaimmillaan (pahimmillaan?) hirveä isompi eläin. Siksi olisi syytä näkyä liikenteessä, ja varsinkin jos maastoilee pimeällä maaseudulla. Yksi syy näkyvyyteen on myös hirvenmetsästysaika. En tiedä onko ratsua koskaan ammuttu hirvenä, mutta kerta se ensimmäinen. Heijastimia ei ole koskaan liikaa, asia jonka soisi jalankulkijoidenkin muistavan. Melkoisen useat ratsastajat muistavat kypärän, vaikka satula, jalustimet ja kuolaimet unohtuisivatkin luonnollisuuden nimissä – kaipa heillä sitten luotettava hallinta on muutoin eläimeensä. Juu tiedän, ei rautakaan hallintaa tuo ja satulastakin on kuoltu. Mutta turhan usein näkee valokuvia hellyttävästä ratsastusreissusta maastossa sen elämää suuremman kaverin kanssa, eikä heijastimen heijastinta ole missään. Mikäpä siinä jos ratsastaa vain omalla pellolla tai pihalla, mutta jo lyhytkin tiellä poikkeaminen on peruste käyttää kirkkaita ja heijastavia värejä. Ei se hevonen siitä loukkaannu ja hittojako hölmöstä ulkonäöstäkään – kuka siellä metsässä ihmettelee.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaPimeää kestää vain hetken

Puomeja ja pummeja

20130528-160729.jpg

Kun aloittaa ratsastamisen aikuisiällä, niin tavoitteiden rakentaminen on hankalaa. Ensi alkuun riittää tavoitteeksi, että ylipäätään pysyisi selässä ja hevonen menisi edes suunnilleen sinne mihin haluaa. Illuusio perustavoitteiden täyttymisestä tulee vastaan nopeastikin, kun ratsu menee käyntiä ja seuraa automaattina joko kaviouraa, opettajan suullisia ohjeita tai molempia. Kun komennot ratsastajille muuttuvat muotoihin ”hiljennetään istunnalla siihen hitaampaan askellukseen” tai ”nyt ylläpidetään kolmitahtista” niin tietää siirtyneensä perusalkeista tasolle, jossa ammattinsa osaavien hevosten automaattiohjaus kytketään manuaalille kiertoilmaisujen avulla.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaPuomeja ja pummeja

Talligeometriaa

Suomessa päätettiin EU:n avustuksella noin 10 vuotta sitten, että suomalaiset hevoset elävät liian ahtaasti ja voivat huonosti. Talleille määrättiin uudet vähimmäiskoot. Siirtymäaika oli pitkä, koska kyseessä oli melkoisen suuri muutos, mutta nyt se aika on käytetty. Vuodenvaihteen jälkeen valvontaeläinlääkärit alkavat ratsaamaan talleja mittanauhojen kanssa.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaTalligeometriaa

Kuninkuusravit 2017: Järjestelyt

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:AjatuksiaYleinen

Hevosneitsyyksiäni viedään kiihtyvään tahtiin. Nyt jouduin käymään Kuninkuusraveissa. Tai sain, miten sen haluaa tulkita. Lähtökohtaisesti minulla ei ollut suurta halua, koska en kuulu raviharrastajiin. Minusta se on vain liian hidas kilpailu, eikä vähiten liian pitkien lähtövälien takia. Kun kysyttiin, että lähdenkö mukaan, niin vastasin nähneeni ihan riittävästi tungosta ja kännisiä elämäni aikana ja että ei homma suuremmin koirakilpailuista eroa, mitä nyt hevoset juoksevat väärään suuntaan. Siihen todettiin, että koulutus on kesken ja Lehtonen lähtee kunkkareihin.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaKuninkuusravit 2017: Järjestelyt

Neljä vuotta housujen hankkimista

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:Ajatuksia

Facebookin tapa esittää entiset päivitykset niiden vuosipäivänä on näppärä tapa saada edes hieman muistojaan ja vanhoja ajatuksiaan tajunnan aikajanalle. Tai edes ylipäätään muistaa ne. Tosin, jos ei spammaa kavereilleen omia asioitaan, niin päiväkirjamainen aspekti menetetään – ja aivan kaikkea ei aina olisi syytä levittää maailmalle.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaNeljä vuotta housujen hankkimista

Piirileikkiä

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:Ajatuksia

Jos talouteen tulee uusi ihminen tai eläin. niin ensiksi totutellaan ja opetellaan, ja siitä jatkuu varsinainen kuherruskuukausi. Yksilöstä, ja jossain määrin myös eläinlajista, riippuu kauanko kuherruskuukausi kestää. Arkeen siirtymisen tunnistaa ensimmäisistä skismoista, riidoista ja vääntämisistä. Vieraskoreus haihtuu ja aletaan etsimään pelisääntöjä.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaPiirileikkiä

Joulu on taas

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:Ajatuksia

Syksy on hevoskauppojen sesonkiaikaa. kavioeläinten laidunkausi loppuu ja huomataan, että tallipaikkoja onkin rajallisesti. Osa lähtee uusiin osoitteisiin kalliimmalla, osa halvemmalla ja muutama ei lähde mihinkään, kun myyjä ei aidosti haluakaan myydä. Välillä hevonen löytää oikean omistajan, vaikka tokikaan se ex-omistajakaan ei väärä ole – hänellä ei vaan ole aikaa tai resursseja kaikille. Eläinten myynnin ja oston perusperiaatteita.

(lisää…)

Liittyvät kuvat:

Jatka lukemistaJoulu on taas