Kaartoa laukassa
Tunti hoidettu taas. Vaihteeksi perusteita, eikä syyttä. Viimeiset kerrat ovat olleet melkoista itsekasvun aikaa kun olen todellakin oivaltanut kuinka kehnoissa kantimissa perusta minulla on. Ei se ole tallin vika. Minulla kesti vain näin kauan ylipäätään saada niin paljon itseluottamusta, että pystyn jotain oppimaan. Tai olen minä oppinut. Minä olen oppinut pysymään hevosen selässä, ja olen kehittynyt siihen pisteeseen, että nyt alkaa oppi vasta menemään perille. En voi todellakaan kehua olevani mikään luonnonlahjakkuus ratsastuksessa, kyllä tässä ollaan työvoittoa ottamassa. Mutta ehkä omat kokemukseni auttavat edes jotakuta aikuisena aloittanutta, joka painii samojen ongelmien kanssa.